TUTKIMUSSUUNNITELMA (18.9.2018 Jenni Konttila)

Kurssin ensimmäisellä luennolla tohtorikoulutettava Jenni Konttila luennoi aiheesta tutkimussuunnitelman tekeminen. Tämä on ajankohtainen aihe, koska tulevan graduni tutkimussuunnitelman kirjoittaminen häämöttää toivon mukaan lähitulevaisuudessa. Lisäksi tällä kurssilla ryhmätehtävänä on tehdä kuviteellisesta aiheesta tutkimussuunnitelma, joten tämä luento toimii hyvänä pohjana myös tähän tehtävään. Tässä blogitekstissä käyn napakasti läpi kunkin osion. En siis erittele esimerkiksi kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuteen liittyviä käsitteitä, koska näistä aiheista luennoidaan myöhemmin kurssin aikana.

Tutkimussuunnitelman tarkoitus on ohjata tutkimusprosessin toteuttamista ja auttaa tutkijaa päätöksenteossa tutkimuksen aikana mahdollisesti tulevissa haasteissa. Se auttaa sekä tutkijaa että lukijaa sisäistämään tutkimuksen tarpeellisuuden. Tutkimussuunnitelmassa määritellään tutkimuksen tavoitteet ja selkeytetään tutkimuksen aihetta ja käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksen tarpeellisuutta. Tutkimussuunnitelman tekeminen vie aikaa, mutta hyvin tehty suunnitelma auttaa tutkijaa tutkimuksen käytännön toteutuksessa sen eri vaiheissa.

Tutkimussuunnitelmassa on ensimmäisenä tiivistelmä, jossa johdatellaan lukija tutkimuksen aiheeseen ja tavoitteisiin. Siinä perustellaan, mikä on tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja miksi kyseinen tutkimus on tarpeellista tehdä. Toisin sanoen selvitetään lukijalle tutkijan löytämä tiedon aukko, jonka tutkimuksen tulokset täyttävät. Tiivistelmässä tulee mainita myös käytettävät tutkimusmenetelmät ja tutkimusaineisto.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan tutkimuksen aiheesta aiempien teorioiden ja mallien avulla, määritellään käsitteet ja avataan lukijalle aiempia tutkimustuloksia. Seuraavassa kappaleessa määritellään tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tutkimusongelmat. Viitekehyksessä käytetyt käsitteet nivotaan tutkimuksen tarkoituksessa yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen tarkoituksen perusteella voidaan päätellä, onko tutkimus kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen. Esimerkiksi jos tutkimuksen tarkoitus on kuvata jotakin ilmiötä, tutkimuksessa käytetään kvalitatiivisia menetelmiä, mutta jos tarkoituksen on ennustaa jonkin ilmiön esiintyvyyttä, käytetään kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen tavoitteessa kuvataan, millaista tietoa tutkimuksen avulla saadaan, miten sitä voidaan hyödyntää ja mikä on tutkimuksen tulosten merkitys hoitotyön käytännölle, johtamiselle ja hoitotieteelliselle tutkimukselle. Tutkimusongelmat perustuvat tutkimuksen tarkoitukseen ja tavoitteisiin. Ne esitetään tutkimuskysymyksinä tai väittäminä ja tarvittaessa voidaan käyttää alakysymyksiä. Tutkimuskysymyksiä muodostaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että kysymykset eivät ole johdattelevia.

Seuraavaksi tutkimussuunnitelmassa kerrotaan käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja kuvataan tutkimusaineisto sekä perustellaan, miksi ne ovat kyseisessä tutkimuksessa tarkoituksenmukaisia. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa otoskoko on suurempi kuin kvalitatiivisessa tutkimuksessa.

Tutkijan tulee jo tutkimussuunnitelmaa tehdessään pohtia, mitä eettisiä kysymyksiä tutkimuksen toteutukseen voi liittyä. Näin voidaan ennakoida mahdollisia ongelmatilanteita, joita tutkimuksen aikana voi tulla ja miettiä etukäteen, miten niitä voidaan välttää. Hyvät tutkimuseettiset käytänteet ohjaavat tutkijaa hänen valinnoissaan. Tutkimussuunnitelmassa kerrotaan tiedon antajan oikeuksista, kuten vapaaehtoisuudesta, suostumuksesta ja miten tiedon antajan anonymiteetti säilytetään. Tässä vaiheessa kerrotaan myös, miten ja mistä tutkimuslupa haetaan ja pohditaan, tarvitaanko tutkimuksessa eettisen toimikunnan ennakkoarviointia. Tämä on hoitotieteellisessä tutkimuksessa merkittävä asia, koska tutkimuksen aiheet ovat usein arkaluontoisia ja halutaan välttää mahdolliset riskit, joita tutkimukseen osallistuminen tiedonantajalle aiheuttaisi. Erityisesti tulee huomioida haavoittuvat potilasryhmät, kuten lapset, vanhukset tai psykiatrisesti sairaat potilaat, jotka eivät välttämättä ymmärrä tutkimuksen aikana omia oikeuksiaan.

Seuraavaksi tutkimussuunnitelmassa käsitellään tutkimuksen luotettavuutta, siihen vaikuttavia tekijöitä ja miten ne huomioidaan tutkimuksen aikana. Luotettavuuden arviointikriteerit poikkeavat toisistaan kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa, joten niille on kehitetty omat arviointikriteerit.  

Tutkimussuunnitelmassa kerrotaan lopuksi tutkimuksen aikataulusta, rahoituksesta ja resursseista. Aikataulun tulee olla mahdollisimman realistinen, joten tutkijan kannattaa varautua mahdollisiin viivästyksiin tutkimuksen aikana. Rahoitusta kuvataan tarkasti, jos sitä tutkimukseen tarvitaan. Kerrotaan rahoituksen tarve ja määrä, keitä rahoittajat ovat ja miten niitä haetaan, jos niitä ei ole valmiina. Tutkimuksen resursseissa mainitaan, keitä tutkimusryhmään kuuluu, yhteistyökumppanit ja määritellään edellisten roolit ja tehtävät tutkimuksen aikana.

Lopuksi tutkimussuunnitelmassa luetellaan käytetyt lähteet, joiden tulee olla aihetta käsitteleviä, tuoreita, kansainvälisiä, tieteellisiä tutkimuksia. Liitteisiin laitetaan tutkimuslupiin liittyvät lomakkeet ja saatekirjeet, suostumuslomakkeet, kyselylomakkeet tai haastattelujen rungot.