torstai 1. marraskuuta 2018

ASIANTUNTIJAPANEELIN ARVIOINTI JA TESTAUS (18.9.2018 Markus Karttunen)

Aikaisemman tietämykseni perusteella ymmärrän mielestäni hyvin, miksi on hyödyllistä testata tutkimuksessa käytettävä mittari asiantuntijapaneelin avulla. Itse olen ollut kertaalleen asiantuntijana erään mittarin pilotointivaiheessa, joten minulle on kertynyt jo hieman kokemusta asiantuntijan roolista. Määrittelen tässä osiossa asiantuntijapaneelin, pohdin sen merkitystä tutkimukselle ja sen toteutusta hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Luotettavuusindeksi oli minulle käsitteenä uusi, joten perehdyn siihen tarkemmin.

Asiantuntijapaneelin avulla tutkija voi vahvistaa omaa määritelmäänsä tutkittavasta ilmiöstä ja tarkistaa, että mittariin nostetut asiat ovat oleellisia. Sisältövaliditeetti (content validity) tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa käytetyt käsitteet on operationalisoitu mitattavaksi. Esitetyt kysymykset edustavat tutkittavaa aihetta tai teoriaa. Sisältövaliditeettia voidaan arvioida määrittämällä asiantuntijapaneelin avulla luotettavuusindeksi (Content validity index, CVI).

Asiantuntijapaneeliin valitaan alan ammattilaisia, joilla on vahvaa asiantuntijuutta tutkittavasta aiheesta. Asiantuntijapaneelin jäsenet voivat edustaa eri näkökulmia ja siihen voidaan värvätä esimerkiksi alan tutkijoita. Heillä tulisi olla tietämystä sekä tutkittavasta aiheesta että kohderyhmästä. Jos mittari on suunniteltu laajempaan käyttöön, olisi hyvä rekrytoida asiantuntijoita eri paikkakunnilta. Esimerkiksi itse olin mukana lasten kivun arviointi – ja hoitomenetelmiä kartoittavan mittarin pilotointivaiheessa, koska työskentelen OYS:n lastenklinikalla sairaanhoitajana ja työssäni yhtenä tärkeänä osa-alueena on eri-ikäisen lasten kivun arviointi ja hoito. Saatekirjeessä tutkija esittelee mittarin, kertoo tutkimuksesta, johon mittari liittyy ja kertoo, mikä on asiantuntijan tehtävä pilotointivaiheessa.

Asiantuntijat arvioivat kyselylomakkeessa olevien väittämien selkeyttä ja sitä, onko mittarissa huomioitu käsiteltävän aiheen eri osa-alueet tai onko siinä jotakin liikaa. Kunkin kysymyksen kohdalla asiantuntijat arvioivat onko kysymys heidän mielestään 1) lainkaan oleellinen, 2) kovinkaan oleellinen, 3) melko oleellinen tai 4) erittäin oleellinen. Jos he ovat vastauksessaan kritisoineet kysymystä, heitä pyydetään antamaan palautetta kyseisestä kohdasta. Vastaukset pisteytetään ja niiden perustella lasketaan kysymyskohtainen luotettavuusindeksi (I-CVI) ja koko kyselylomakkeen luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave). Tarvittaessa asiantuntijoista voidaan valita pienempi joukko ensimmäisen kyselyn jälkeen arvioimaan muokattua mittaria. I-CVI:ssä tavoitellaan indeksiä >0.78 ja S-CVI/Ave:ssa vastaava luku on >0.9. Mittarin validiteettia tarkastellessa tulee kiinnittää huomiota siihen, mittaako mittari sitä mitä sen on tarkoitus mitata. Asiantuntijapaneelin avulla voidaan muokata mittarista sellainen, että sen avulla saadaan luotettavaa tietoa tutkittavasta aiheesta, joten se on merkittävä menetelmä kvantitatiivisen tutkimuksen laadun varmistamiseksi.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

PRO GRADU ARTIKKELINA (8.11.2018 Maria Kääriäinen)

Luentoa kuunnellessani gradu tuntui vielä kaukaiselta, joskin pelottavan lähellä olevalta ajatukselta. Tuolloin ajatukseni gradun aiheesta...