SISÄLLÖN ANALYYSI (1.11.2018 Helvi Kyngäs)

Luennon teemana olivat induktiivinen ja deduktiivinen näkökulma sisällön analyysiin, joka on yleinen menetelmä laadullisessa tutkimuksessa. Olen saanut hieman kokemusta sisällönanalyysista tehdessäni kandidaatintutkielman kyseistä menetelmää käyttäen. Lisäksi tässä blogitekstissä käsittelen lyhyesti kvalifiointia.

Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla jotain ilmiötä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään selittämään ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä. Siinä ei pyritä yleistämään tietoa vaan pyritään siirrettävyyteen. Sisällönanalyysi on suosittu menetelmä laadullisessa tutkimuksessa ja sillä on pitkä historia jopa 1900-luvun alusta saakka. 1990- luvulta lähtien sitä on alettu käyttämään analyysimenetelmänä esimerkiksi sosiaalisessa ja humanistisessa tutkimuksessa ja myös hoitotieteellisessä tutkimuksessa se on suosittu menetelmä. Se on systemaattinen ja objektiivinen aineiston analyysimenetelmä. Sisällön analyysissa aineisto voi olla mitä tahansa (esimerkiksi haastattelu, havainnointi, päiväkirja, potilasasiakirjat, pöytäkirjat tai sanomalehdet) kunhan se on kirjoitetussa muodossa olevaa tekstiä. Sisällönanalyysin tavoitteena on systemaattisesti ja objektiivisesti luoda käsitteellisiä malleja, käsitekarttoja tai kategorioita tutkittavan ilmiön kuvaamiseksi. Toisin kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa, kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei käytetä menetelmiä, jotka selittävät käsitteiden välisiä suhteita ja ennustavia tekijöitä.

Induktiivisen ja deduktiivisen tutkimuksen määritelmä voi olla joskus haastavaa. Tutkimusidea ja teoreettinen lähtökohta ohjaavat tutkimuskysymysten muodostamista. Tutkimuskysymykset määrittävät pitkälti kumpaa menetelmää käytetään: induktiivisessa tutkimuksessa tutkimuskysymykset ovat avoimia, kun puolestaan deduktiivisessa tutkimuksessa käytetään strukturoituja menetelmiä. Jos aineistonkeruumenetelmä on avoin eli induktiivinen ei voida etukäteen tietää saadaanko varsinaiseen tutkimuskysymykseen vastausta. Laadullisessa tutkimuksessa joudutaan joskus muuttamaan tutkimuskysymyksiä, jos kerätty aineisto ei anna tutkimuskysymyksiin vastausta. Deduktiivisessa sisällönanalyysissa tutkimuksen taustalla on jokin teoria, jolloin tutkimuskysymys on rajatumpi kuin induktiivisessa sisällönanalyysissa. Onkin tärkeää miettiä haastattelun teemat ja kysymykset ennalta, jotta saadaan mahdollisimman rikas aineisto. Taustaolettamus ja tutkijan esiymmärrys on tärkeä määritellä, jotta se ei vaikuta tutkimuksen kulkuun.

Induktiivisessa sisällönanalyysissa olemassa olevasta aineistosta muodostetaan kategorioita. Helvi Kyngäs kertoi luennolla aiheesta käytännön tutkimustyönsä avulla. Hän oli tehnyt teemahaastattelun diabetesta sairastaville nuorille. Haastattelussa selvitettiin mitä sairaus merkitsee nuorille ja siinä heille esitettiin seuraavat avoimet kysymykset: Mitä sairaus sinulle merkitsee? Miten huolehdit itsestäsi? Mitkä asiat vaikuttavat itsehoitoosi?

Deduktiivinen sisällön analyysi eroaa induktiivisesta siten, että siinä on olemassa analyysirunko, jota hyödynnetään aineiston analysoinnissa. Deduktiivisessa sisällönanalyysissa halutaankin testata kategorioita/käsitteitä ja niiden rakenteita. Deduktiivinen sisällönanalyysi voidaan jakaa puolistrukturoituun ja strukturoituun analyysiin. Puolistrukturoitu analyysi on yleisempi hoitotieteellisessä tutkimuksessa, koska uusia teorioita kehitettäessä siirrytään usein kvantitatiiviisiin menetelmiin. Helvi Kyngäs mainitsi luennolla, että strukturoitua sisällönanalyysia tekevältä tutkijalta saatetaan pyytää perusteluja miksi hän ei ole rakentanut kyselylomaketta ja tehnyt määrällistä tutkimusta.

Toisessa esimerkissä Helvi Kyngäs kertoikin deduktiivisesta sisällönanalyysista. Hän oli testannut diabetespotilaiden haastattelun perusteella kehitettyä hyvinvoinnin uhkia kuvaavaa mallia astmapotilailla. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko astmaa sairastavilla nuorilla samanlaisia kokemuksia kuin diabeetikoilla. Tutkimuksessa oli ennakko-oletus ja teoreettinen idea, mitkä asiat voivat vaikuttaa astmaa sairastavien nuorien hyvinvointiin. Haastattelun teemoja ovat psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset uhat. Näin ollen deduktiivinen näkökulma sopi tähän tutkimukseen.  Deduktiivisessa sisällönanalyysissa on aina tutkittavaan malliin tai teoriaan perustuva analyysirunko, jonka mukaan haastattelu tehdään. Deduktiivinen analyysi voidaan siis toteuttaa puolistrukturoitusoidun tai strukturoidun mallin mukaan. Strukturoitua deduktiivista analyysia käytetään teorian kehittämiseen, ennen teorian tilastollista testaamista. Analyysin rungossa ovat kehitettävän teorian mukaiset käsitteet. Haastattelun runko on strukturoidumpi kuin puolistrukturoidussa.

Sisällönanalyysiprosessi samankaltainen molemmissa menetelmissä. Deduktiivisessa analyysissa aineisto on rajatumpi kuin induktiivisessa, koska siinä haastattelun taustalla on ollut teoria. Prosessin vaiheet ovat:   

1. Aineiston pienentäminen ja rajaaminen

2. Aineiston ryhmittely

3. Aiheita kuvailevien konseptien luominen (tutkimuksen tavoite huomioiden)

4. Abstrahointi

Luennolla annettiin seuraava ohjeistus aineiston analysointiin:

- Lue ja tutustu aineistoon, jotta se tulee sinulle tutuksi.

- Valitse analyysiyksikkö (sana, lause, merkitys, teema) Lause on turvallisempi vaihtoehto kuin sana.

- Haastatteluissa on valittava, analysoidaanko latenttia sisältöä (esim. huokauksia ja elekieltä) vai pelkästään manifestia sisältöä eli kirjoitettua tekstiä

-Kysy lauseelta tutkimuskysymysà jos lause vastaa siihen, kirjaa avoin koodi

- Listaa koodatusta aineistosta kaikki avoimet koodit.

- Kysy aineistolta, onko koodeissa yhtäläisyyksiä/eroja, joilla niitä voidaan yhdistää à ryhmittely

- Palaa aineistoon ja huolehdi että yhteys aineistoon säilyy. Tässä vaiheessa on riski, että tutkijan tulkinta vaikuttaa analyysiin.

- Muodosta alakäsitteet – tutkimuskysymysten mukaan - onko eroja/yhtäläisyyksiä, joita voidaan yhdistää? à ryhmittely

- Muodosta käsitteet – voiko ryhmitellä? voidaanko yhdistää?

Sisällön analyysissa raportointi on haasteellista, koska prosessin kuvaaminen tapahtuu usein tutkijan omassa mielessä. Tätä tutkijan omaa intuitiota on vaikeaa osoittaa ja se vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Raportoinnissa on tärkeää käyttää valittuja käsitteitä ja termejä loogisesti. Raportoitaessa luotettavuutta lisää analyysipolun läpikäyminen takaisin päin alakäsitteiden avulla. Siinä kuvataan käytettyjä käsitteitä ja mikä niiden merkitystä tutkimuskysymyksen mukaan. Lopulta päädytään raakadataan, jonka määrä on kriittinen seikka tutkimuksen laadun kannalta. Jos osa-alueita on runsaasti, otetaan suoria lainauksia koska näin voidaan osoittaa se, kuinka käsitteet ovat yhteydessä alkuperäiseen dataan. Kvantitioinnissa käsitteet avataan raportissa ja kerrotaan niistä tarkemmin, esimerkiksi avaamalla niiden prosentuaalinen määrä aineistossa. Kvantitioinnin määritelmän mukaan siinä lasketaan, kuinka monta kertaa käsite ilmenee aineistossa ja kuinka moni tutkittavista on ilmaissut käsitteen. Raportissa tulee perustella, miksi kvantitiointi tuo tutkimukselle lisäarvoa. Jos otoskoko on pieni, kvantitioinnilla ei ole merkitystä. Sitä voidaan hyödyntää kuitenkin erotteluanalyysissa teorian tai mallin kehittämisessä.  

Tällä luennolla käsiteltiin sisällönanalyysia laajasti ja minulle jäsentyi moni asia, vaikka aihe oli edeltävästi minulle jo jonkin verran tuttu. Induktiivinen ja deduktiivinen olivat minulle käsitteinä tuttuja, mutta tämän luennon avulla niiden merkitys selkeytyi entisestään etenkin sisällönanalyysissa käytettävien haastattelumenetelmien valinnassa ja niiden vaikutuksesta aineiston kokoon ja analyysiin. Tämä luento olikin ajatuksia herättävä ja erittäin opettavainen, mikä näkyi myös tämän blogitekstin pituudessa.