TEKSTIANALYYSI (10.10.2018 Marjo Suhonen)

Tekstianalyysin avulla voidaan analysoida mitä tahansa kirjallista aineistoa, esimerkiksi sanomalehtijuttuja, kokousmuistioita, organisaatioiden muistioita, potilasasiakirjoja ja päiväkirjoja. Tekstianalyysin avulla voidaankin paljastaa valta-asemaan liittyviä asioita, joita määrällisen tutkimuksen menetelmillä ei aina saada selville. Tässä menetelmässä analysoidaan siis tekstejä, joten tutkija saa käyttää luovuutta, mutta johtopäätökset tulee olla perusteltavissa. Sitä käytetään usein täydentävänä menetelmänä esimerkiksi sisällönanalyysin rinnalla.

Tekstianalyysi on tekstin tulkintaa tekstintutkimuksen keinoin. Tekstin analyysin perusajatuksena on se, että kirjoitettu asia suodattuu aina kirjoittajan kautta ja tekstissä näkyvät hänen asenteensa ja mielipiteensä. Lisäksi konteksti eli tilanne, jossa teksti on kirjoitettu, vaikuttaa tekstin sisältöön.  Analyysin kohteena ovat usein epäsuorat ulottuvuudet eli piilosisällöt, kuten asenteet, arvot ja mielipiteet tai ilmisisällöt eli tekstissä käytetyt sanat. Siinä pohditaan myös tekstin sävyä ja tyyliä. Tekstianalyysissä keskitytään tekstin yksityiskohtiin ja kontekstiin. Kontekstin avulla saadaan lisää tietoa kuvattavasta ilmiöstä. Tekstiä ja sen osia pyritään ymmärtämään kontekstin kautta ja kontekstia tekstin osien kautta.

Luennolla harjoittelimme tekstin analysointia pienissä ryhmissä. Tämä oli mielestäni mielenkiintoista ja opettavaista. Keskustelimme, miten teksteistä näkyy sen tyyli, eli onko teksti objektiivinen vai subjektiivinen. Objektiivinen teksti on asiatekstiä, virallista ja asiallista kieltä kun taas subjektiivisessa tekstissä kirjottaja haluaa ottaa kantaa ja se on tyyliltään tunneperäistä. Pohdimme myös, millaisia sävyjä teksteissä on, eli olivatko ne virka- tai asiantuntijakieltä, uutisia, keskustelevalla, opettavalla tai kritisoivalla sävyllä kirjoitettuja. Tarkastelimme myös tekstien konteksteja, oliko se kokous- tai neuvottelutilanne, tiedotustilaisuus, potilaan hoitotilanne, tiedonvälitys, mielipiteen ilmaus vai oliko konteksti kaupallinen. Keskustelimme esimerkkien kohdalla myös tekstin ajallisesta ulottuvuudesta, milloin teksti oli kirjoitettu?  Tarkastelimme tekstin yksityiskohtia, millaisia sanoja, merkkejä ja numeroita teksteissä oli käytetty.

Tekstianalyysin tuloksia raportoitaessa kerrotaan se, mihin tekstin tulkinnassa on keskitytty. Pohdinnassa tuloksia tulkitaan laajemmin ja peilataan niitä tutkimuksen tarkoitukseen ja tutkittavaan ilmiöön. Kaikissa tutkimuksen vaiheissa tehdyt päätökset ja tulkinnat on oltava perusteltavissa luotettavuuden takaamiseksi. Tutkimusprosessi on kuvattava raportissa tarkasti. Tekstin analyysin tulkinnan luotettavuuden kannalta ilmeisyyden periaatteen toteutuminen eli tekstin mielekkyyden löytyminen on merkittävää. Tällöin tekstin ja sen tulkinnan välillä ei ole ristiriitoja. Suositellaan, että tekstiä analysoi useampi kuin yksi tutkija. Luennolla pohdittiin, kuinka suuri aineiston tulee olla, jotta tekstianalyysin tulokset olisivat luotettavia. Tutkimuksen tarkoitus vaikuttaa tähän, jos tarkastellaan tekstin sävyjä ja tyylejä tarvitaan isompi aineisto kuin yksittäisiä sanoja tutkittaessa. Kuten muussakin laadullisessa tutkimuksessa, tekstianalyysille on tyypillistä aineiston saturoituminen eli milloin aineisto on riittävän rikas ja tulos saadaan siitä selkeästi esille. Tutkijan tulee siis arvioida, kuinka suuren aineiston avulla hän saa vastauksen tutkimustehtäväänsä    

Tekstianalyysi oli minulle aiemmin aineiston analyysimenetelmänä vieras. En aiemmin ollut edes lukenut tutkimusta, jossa olisi käytetty tätä menetelmää. Tätä blogitekstiä kirjoittaessani tavoitteenani oli saada kuva, mikä tämä menetelmä on ja miten sitä käytetään. Luennon ja harjoitusten avulla minulle avautui, millaista tekstin analyysi voisi käytännössä olla ja tämän luennon antia voin käyttää myös kriittisen ajattelun apuna erilaisia tekstejä opintojen aikana lukiessani. Ajatus siitä, että tulevaisuudessa käyttäisin tekstin analyysia tutkimuksessa ei tunnu tällä hetkellä mahdottomalta. Hoitotieteellisessä tutkimuksessa käsitellään usein arkaluonteisia aihealueita, joista voisi tekstinanalyysin avulla saada uutta tietoa.