Hoitotyön
interventio voi sisältää erilaisia hoitotyön toimintoja, jonka
terveydenhuoltohenkilöstö toteuttaa asiakkaan puolesta tai yhdessä hänen
kanssaan. Hoitotyössä käytettävien interventioiden tavoitteena on saada aikaan
myönteisiä tuloksia yksilön tai ryhmän terveydessä, hyvinvoinnissa tai
elämänlaadussa. Hoitotyön interventioiden tulee olla tehokkaita ja vaikuttavia. Interventioiden tulee olla käytännöllisiä, helppokäyttöisiä, asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita, jotta ne juurtuisivat hoitokäytänteiksi. Interventiot jaetaan monimuotoisiin (complex) ja
yksinkertaisiin (simple) interventioihin. Hoitotieteessä monimuotoiset
interventiot ovat tavallisempia, joten kerron tässä blogitekstissä niiden
kehittämisestä tarkemmin.
Hoitotieteessä interventiotutkimuksen avulla voidaan tuottaa tieteellistä näyttöä hoitotyön toimintojen ja menetelmien vaikuttavuudesta. Näin ollen interventiotutkimuksella on suuri merkitys näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä. Interventiotutkimuksen
lähtökohtana on yleensä RCT-tutkimusasetelma, jossa on mukana interventioryhmä ja verrokkiryhmä.
Terveystieteissä käytössä olevaa PICO(s)-menetelmää voidaan hyödyntää myös interventiotutkimuksessa.
Sen avulla voidaan määritellä kohderyhmä (P), interventio (I), vertailuinterventio
(C), lopputulosmuuttuja (O) ja tutkimustyyppi (S). Menetelmä ohjaa tutkijaa
tutkimuksen eri vaiheissa, mutta on kiinnitettävä huomiota kunkin PICOS:n osion
huolelliseen suunnitteluun.
Luennolla
esitettiin malli, jonka mukaan monimuotoisten interventioiden kehittämisen osiot
ovat
1.
Intervention suunnittelu ja teoreettinen tausta (suunnitellaan interventio
tietylle potilasryhmälle aikaisemman tutkimustiedon pohjalta)
2. Toteutus
(ajankohta, ketä tutkitaan, kuka toteuttaa intervention, miten mitataan?)
3. Konteksti
(missä tutkitaan, kulttuuriset lähtökohdat huomioitava)
4.
Lopputulosmuuttujat (tutkimuksen arvioinnin kohteet, mihin halutaan vaikuttaa?)
5.
Arviointi ja kehittäminen (prosessien ja intervention vaikutusten arvioiminen,
kustannusten arviointi)
Kuten
moni muukaan terveystieteellinen tutkimus, interventioiden kehittäminenkään ei
ole suoraviivainen prosessi, vaan kehittämisen aikana voidaan palata aiempiin
vaiheisiin. Myös interventiotutkimusta raportoitaessa tulee kiinnittää huomiota
raportin selkeyteen, kattavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Raportissa on huomioitava tutkimuksen eettisyys,
luotettavuus sekä tutkimustulosten merkitykset käytännön työssä, yhteiskunnallisesti
ja tutkimuksen kehittämisen kannalta. On olemassa erilaisia tarkastuslistoja interventiotutkimusten arviointiin, esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiön kautta on saatavilla JBI-instituutin kehittämä tarkastuslista kokeelliselle tutkimukselle.
Tällä luennolla käsiteltiin minulle jo aiemmin tuttua
asiaa. Esimerkiksi kokeellinen tutkimus ja PICO(s)-menetelmä olivat minulle jo
tuttuja. Interventiotutkimuksen vaiheet jäsentyivät ja tarkentui myös interventiotutkimuksen
merkitys käytännön hoitotyön kehittämisen näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti