LAADULLISEN TUTKIMUKSEN RAPORTOINTI (10.10.2018 Heli Kuivila)

Laadullisessa tutkimuksessa lukijan tulee pystyä muodostaa kuva siitä maailmasta ja kokemuksista, jonka tutkittavat ovat kuvanneet. Raportissaan tutkijan tulee saada tutkittavien ääni kuulluksi ja ymmärretyksi. Näin ollen tulee miettiä, kuinka lukijaa voidaan auttaa ymmärtämään tutkimusprosessia ja sen tuloksia ja johtopäätöksiä. Laadullista tutkimusta raportoitaessa tuleekin pohtia, heijastaako tutkimus osallistujien kokemuksia? Täyttääkö se kyseessä olevan aihealueen tiedonaukkoa? Tukeeko aikaisempi tutkimustieto tutkimuksen tuloksia vai onko niiden välillä ristiriitaa? Onko tutkimuksessa huomioitu saavutettu aitous ja luotettavuus? Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen filosofiset lähtökohdat ohjaavat raportointia ja kuten aiemmin opintojen aikana on mainittu, tutkimuksen vaiheet kietoutuvat kiinteästi toisiinsa.

Edellisessä blogitekstissä mainitsin, että määrälliseen tutkimukseen on kehitetty tarkastuslistoja. Näitä on kehitetty myös laadulliseen tutkimukseen. Tässä blogitekstissä kerronkin tarkemmin COREQ- tarkastuslistasta, jonka käyttöä harjoittelimme myös luennon lopuksi. COREQ sisältää 32 kriteeriä, joiden avulla voidaan varmistaa, että laadullisen tutkimuksen raportista tulee tarkka ja kattava. Siinä on kolme osa-aluetta: tutkimusryhmä ja reflektiivisyys, tutkimuksen toteutus ja analyysi ja tulokset.

Tutkimusryhmä ja reflektiivisyys – osiossa tarkastellaan tutkimusryhmän jäsenten henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten asemaa, asiantuntijuutta ja kokemuksia suhteessa tutkittavaan aiheeseen. Näin tutkija(t) voivat tarkastella kyseisten ominaisuuksien vaikutuksia tutkimukseen. Tässä osiossa tarkastellaan myös tutkijan suhdetta osallistujiin, koska tutkijan ja osallistujien vuorovaikutuksella voi olla vaikutusta tutkittavien vastaukseen tai tutkijan ymmärrykseen tutkittavasta ilmiöstä. Läpinäkyvyyden takaamiseksi suositellaan, että tutkija kirjoittaisi oman esiymmärryksensä tutkittavasta ilmiöstä. Näin hän pystyy selvittämään omat olettamuksensa tutkittavasta ilmiöstä eivätkä ne vaikuta tutkimuksen kulkuun.

Tutkimuksen suunnittelu -osiossa tarkastellaan teoreettista viitekehystä, osallistujien valintaa, tutkimuksen toteutusta ja aineiston keruuta. Tutkijan tulee kuvata raportissa teoreettiset lähtökohdat, joiden perusteella määritellään tutkimuksen tarkoitus ja tehtävät ja arvioidaan tehtyjä metodologisia ratkaisuja. Osallistujien valinta tulisi perustella, miksi juuri nämä henkilöt ovat oikeita kuvailemaan tutkittavaa ilmiötä? Raportissa tulee olla kuvattuna paikka ja tilanne, jossa aineisto on kerätty. Jos tutkimustilanteessa on ollut paikalla ulkopuolisia henkilöitä, heidän läsnäolonsa tulee kirjata raporttiin. Myös vastaajien taustatiedot tulee raportoida. Aineiston keruusta raportoidaan esitetyt kysymykset tai havainnoinnin tapa, jota tutkija on käyttänyt. Raportissa tulee ilmoittaa myös, onko menetelmä esitestattu ja suoritettiinko mahdollisesti uusintahaastattelua. Myös aineiston käsittely kuvataan tarkasti. Onko haastattelut nauhoitettu ja kuinka pitkiä ne olivat? Kerrotaan myös missä vaiheessa aineiston keruu on lopetettu ja onko aineistossa tapahtunut saturaatiota.

Kolmannessa osiossa käsitellään aineiston analyysiin ja tulosten raportointiin liittyviä asioita. Aineiston analyysia raportoitaessa tulisi kertoa kuinka monta tutkijaa on ollut analysoimassa aineistoa ja kuvata analyysiprosessi ja sen vaiheet tarkasti. Tuloksia raportoitaessa suorat lainaukset lisäävät aineiston ymmärrettävyyttä ja luotettavuutta. Raportissa täytyy pyrkiä käyttämään eri vastaajien lainauksia. Tuloksissa tulisi välittyä yhdenmukaisuus vastaajien lausumien ja tulosten välillä jokaisessa käsiteltävässä teemassa.  

COREQ on kätevä työkalu myös laadullisen tutkimuksen artikkeleiden laadun arvioimiseen ja ajattelin hyödyntää sitä tulevaisuudessa ainakin artikkeleita lukiessani ja ehkäpä jopa ensimmäistä artikkeliani kirjoittaessa. Sen auttaa parantamaan raportoinnin laatua tutkimuksen eri vaiheissa. Tarvitsen vielä harjoitusta sen käytössä ja ajattelin ottaa sen systemaattisesti käyttöön opinnoissani, jotta harjaannun lukemaan ja arvioimaan paremmin laadullista tutkimusta.