KÄSITEANALYYSI (17.10.2018 Kirsi Kivelä)

Käsitteet ovat ihmisen ajattelun ja ilmaisun välineitä. Jokaisella käsitteellä on oma merkityksensä ja tehtävänsä sekä historiallisia ja kulttuurisia konstruktioita. Tieteellisessä tutkimuksessa käsitteiden määrittely on ensiarvoisen tärkeää, koska jos niitä ei ole määritelty selkeästi, tutkimuksen lukeminen voi olla hankalaa. Kun tutkija ymmärtää käsitteisiin liittyvät merkitykset, hän pystyy perustelemaan valintansa ja rajaamaan ongelmakenttää. Näin tutkimuksesta saadaan jäsennetty ja ymmärrettävä. Käsitteiden määrittely on tullut tutuksi aiemmin opintojen aikana, mutta kuinka käsiteanalyysi eroaa siitä? Siihen toivon saavani vastauksen tämän blogitekstin kautta.

Luennolla esitettiin useita määritelmiä käsiteanalyysille. Kaikista niistä nousi esiin se, että käsiteanalyysin avulla halutaan selvittää ja analysoida käsitteiden sisältöä ja niiden välisiä suhteita ja yhteyksiä. Se on itsenäinen tutkimusote ja tarpeellinen tieteen käsitteistön, mallien ja teorian kehittämisen kannalta. Käsiteanalyysi auttaa käsitteiden kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa eri tieteenaloille. Käsiteanalyysin tavoitteena on luoda ymmärrystä käsitteistä, tuoda esiin niiden erilaisia merkityksiä tai luoda niille operationaalinen määritelmä. Lisäksi sen tavoitteena on jäsentää, täsmentää ja täydentää olemassa olevaa tietoa ja selvittää miten käsite eroaa arkikielessä ja tieteellisessä kielessä. Ei ole yhtä ainoaa tapaa tehdä käsiteanalyysia, vaan siinä näkyy tutkijan oma tulkinta. Hoitotieteelliseen tutkimukseen on kehitetty joitakin käsiteanalyysimenetelmiä. Seuraavaksi kerron lyhyesti Walkerin ja Avantin (1988) käsiteanalyysimallista.

Walkerin & Avantin käsiteanalyysimalli – vaiheet

1. Käsitteen valinta

2. Käsiteanalyysin tavoitteiden asettaminen

3. Käsitteen käyttötapojen ja – alueiden tunnistaminen

4. Käsitteen ominaispiirteiden tunnistaminen ja nimeäminen

5. Malliesimerkin laatiminen

6. Lähikäsitteiden tarkastelu

7. Ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen ja kuvaaminen

8. Empiiristen tarkoitteiden määrittäminen

Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin käsitteen alkuperää, lähikäsitteitä ja merkitystä ja käyttöä terveystieteissä sekä muilla tieteenaloilla. Lisäksi tutkija avaa tässä vaiheessa oman esiymmärryksensä aiheesta. Seuraavaksi määriteltiin mikä on analyysin tarkoitus ja tavoitteet. Nämä vaiheet etenivät kuten muussakin tieteellisessä tutkimuksessa. Käyttötapojen ja -alueiden tunnistaminen edellyttää laajaa perehtymistä aikaisempaan kirjallisuuteen, jotta tutkija saa kokonaiskuvan käsitteen käytöstä. Tässä vaiheessa tehdään laaja kirjallisuuskatsaus aiheesta ja tutkijan esiymmärrys syvenee. Seuraavassa vaiheessa tunnistetaan ja nimetään käsitteiden ominaispiirteitä eli etsitään niitä käsitteiden piirteitä, jotka toistuvat kirjallisuudessa. Tämän perusteella tutkijan täytyy rajata, mitkä käsitteet hän ottaa lopulliseen analyysiin. Malliesimerkin avulla voidaan hahmottaa käsitettä ja sen ominaispiirteitä. Seuraavassa vaiheessa eli lähikäsitteitä tarkasteltaessa pyritään vahvistamaan käsitteen rajaamista etsimällä vastakkaisia tapauksia, jotka voivat olla keksittyjä tai vääriä tapauksia. Näitä ei aina tuoda esille, mutta ne auttavat tutkijaa hahmottamaan paremmin tarkasteltavaa käsitettä. Ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen ja kuvaaminen auttaa tutkijaa selvittämään ne tapahtumat, jotka esiintyvät ennen kuin käsite voi toteutua ja mitä sen seurauksena voi tapahtua. Aineistoanalyysi päättyy empiiristen tarkoitteiden määrittämiseen eli lopulta siinä voidaan päätyä käsitteen määritelmään, ominaispiirteiden listaukseen tai esittämään sille mittausmenetelmä.      

Käsiteanalyysi oli minulle tutkimusmenetelmänä käytännössä vieras, joten tämä luento tuki oppimistani. Itse opin kirjoittamalla parhaiten, joten tätä tekstiä tehdessäni käsiteanalyysin merkitys jäsentyi minulle vieläkin syvemmin kuin luentoa kuunnellessani. Walkerin & Avantin käsiteanalyysimalli auttoi hahmottamaan käsiteanalyysin vaiheet ja niiden sisällön. Kuten muussakin laadullisessa tutkimuksessa, myös käsiteanalyysissa tutkimuksen vaiheet nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Lisäksi luennolla korostettiin, että tämä menetelmä tutkijan omat tulkinnat ohjaavat käsiteanalyysin kulkua, joten se on hyvin luova menetelmä. Käsiteanalyysin menetelmiä voin hyödyntää varmasti omassa gradussani ja toivottavasti saan määriteltyä siinä käyttämäni käsitteet mahdollisimman tarkasti, jotta tutkimuksestani tulisi johdonmukainen, selkeä ja luotettava.