Tietoa syntyy nykyaikana runsaasti. Systemaattiset
katsaukset kokoavat olemassa olevat tiedot yhteen katsaukseen, joten niiden
avulla voidaan löytää tieto koottuna. Terveystieteessä systemaattiset
katsaukset ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi ennen interventiotutkimusta
tutkija olisi hyvä tehdä systemaattinen katsaus, jotta tutkija avaa itselleen
aiheen ja ”seisoo” tiedon päällä. Näin hän voi perustella tutkimuksen aikana
tekemänsä päätökset tieteellisen tiedon avulla.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tieteellinen
menetelmä, jossa on selkeät toisistaan eroteltavissa olevat vaiheet. Systemaattinen
kirjallisuuskatsaus perustuu tutkimussuunnitelmaan ja yleensä tehdään alustava
(scoping) haku. Siinä pyritään välttämään systemaattista harhaa. Se on tutkimusprosessissa
tapahtuva virhe, joka voi vaikuttaa tutkimukseen ja johtopäätöksiin
Terveydenhuollossa systemaattisia kirjallisuuskatsauksia
voidaan käyttää päätöksenteon tukena (esim. hotus: hoitotyön suositukset, näyttövinkit,
käypä hoito). Tutkimuksessa sitä voidaan hyödyntää tutkimuksen perustana, kyselylomakkeen
kehittämisessä (tiedon operationaalistaminen, sisältöjen luominen, teorian
muodostus) ja sitä voidaan käyttää menetelmänä esimerkiksi, kun kirjoitetaan
gradun viitekehystä.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheet
1. Taustatyö, tutustu aiempiin systemaattisiin
katsauksiin
2. Tutustu metodikirjallisuuteen
3. Pohdi, mihin haet tutkimuksellasi vastausta - alustava
Scoping haku
4. Laadi tutkimussuunnitelma
5. Tutkimuskysymyksen määrittäminen
6. Määritä keskeiset käsitteet
7. Määritä hakusanat ja tietokannat
8. Laadi alkuperäistutkimusten sisäänotto- ja
poissulkukriteerit PICO –formaatin avulla
9. Tee tietokantahaut ja dokumentoi hakutulokset
10. Suorita haku: otsikoiden, tiivistelmien ja
kokotekstien perusteella ja tee
laadunarviointi
11. Taulukoi tulokset ja tee synteesi tuloksista
12. Raportoi systemaattinen kirjallisuuskatsaus
prosessi ja tulokset sekä niiden
hyödynnettävyys
JBI:n laadunarviointikriteerit nousivat esiin jälleen
tälläkin luennolla. Niiden avulla tutkija pystyy valitsemaan systemaattiseen
kirjallisuuskatsaukseen vain hyvätasoiset tutkimukset, joten tutkimuksen tuloksista
tulee luotettavampia. Tällä kurssilla olenkin sisäistänyt, miksi laadunarviointimenetelmiä
on hyvä käyttää systemaattisesti tutkimuksia lukiessa. Ne toimivat hyvänä muistilistana
ja auttavat kehittämään kriittistä ajattelukykyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti