sunnuntai 25. marraskuuta 2018

SYSTEMAATTINEN KATSAUS (8.11.2O18 Pirjo Kaakinen)


Tietoa syntyy nykyaikana runsaasti. Systemaattiset katsaukset kokoavat olemassa olevat tiedot yhteen katsaukseen, joten niiden avulla voidaan löytää tieto koottuna. Terveystieteessä systemaattiset katsaukset ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi ennen interventiotutkimusta tutkija olisi hyvä tehdä systemaattinen katsaus, jotta tutkija avaa itselleen aiheen ja ”seisoo” tiedon päällä. Näin hän voi perustella tutkimuksen aikana tekemänsä päätökset tieteellisen tiedon avulla.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tieteellinen menetelmä, jossa on selkeät toisistaan eroteltavissa olevat vaiheet. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus perustuu tutkimussuunnitelmaan ja yleensä tehdään alustava (scoping) haku. Siinä pyritään välttämään systemaattista harhaa. Se on tutkimusprosessissa tapahtuva virhe, joka voi vaikuttaa tutkimukseen ja johtopäätöksiin

Terveydenhuollossa systemaattisia kirjallisuuskatsauksia voidaan käyttää päätöksenteon tukena (esim. hotus: hoitotyön suositukset, näyttövinkit, käypä hoito). Tutkimuksessa sitä voidaan hyödyntää tutkimuksen perustana, kyselylomakkeen kehittämisessä (tiedon operationaalistaminen, sisältöjen luominen, teorian muodostus) ja sitä voidaan käyttää menetelmänä esimerkiksi, kun kirjoitetaan gradun viitekehystä.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheet
1. Taustatyö, tutustu aiempiin systemaattisiin katsauksiin
2. Tutustu metodikirjallisuuteen
3. Pohdi, mihin haet tutkimuksellasi vastausta - alustava Scoping haku
4. Laadi tutkimussuunnitelma
5. Tutkimuskysymyksen määrittäminen
6. Määritä keskeiset käsitteet
7. Määritä hakusanat ja tietokannat
8. Laadi alkuperäistutkimusten sisäänotto- ja poissulkukriteerit PICO –formaatin avulla
9. Tee tietokantahaut ja dokumentoi hakutulokset
10. Suorita haku: otsikoiden, tiivistelmien ja kokotekstien perusteella ja tee
laadunarviointi
11. Taulukoi tulokset ja tee synteesi tuloksista
12. Raportoi systemaattinen kirjallisuuskatsaus prosessi ja tulokset sekä niiden
hyödynnettävyys

JBI:n laadunarviointikriteerit nousivat esiin jälleen tälläkin luennolla. Niiden avulla tutkija pystyy valitsemaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen vain hyvätasoiset tutkimukset, joten tutkimuksen tuloksista tulee luotettavampia. Tällä kurssilla olenkin sisäistänyt, miksi laadunarviointimenetelmiä on hyvä käyttää systemaattisesti tutkimuksia lukiessa. Ne toimivat hyvänä muistilistana ja auttavat kehittämään kriittistä ajattelukykyä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

PRO GRADU ARTIKKELINA (8.11.2018 Maria Kääriäinen)

Luentoa kuunnellessani gradu tuntui vielä kaukaiselta, joskin pelottavan lähellä olevalta ajatukselta. Tuolloin ajatukseni gradun aiheesta...