Laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät eroavat
toisistaan, joten niiden luotettavuuden arvioinnissa ei voi käyttää samoja
kriteerejä. Määrällisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan validiteetin ja
reliabiliteetin avulla, jotka eivät ole sopivia laadullisen tutkimuksen
luotettavuuden arviointiin. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden
arvioimiseksi on kehitetty useita malleja, joista yksi yleisimmin käytetty on
Cuban malli. Helvi Kyngäs mainitsi luennolla, että muitakin malleja voi käyttää
luotettavuuden arvioinnissa mutta tutkijan on tärkeää olla uskollinen niille
kriteereille, jotka hän on valinnut.
Oman oppimisen tukemiseksi kerron tässä tekstissä luennolla käsitellystä Cuban mallista. Cuban mallia käytetään laadullisen tutkimuksen
luotettavuuden arvioinnin kriteereinä eri tieteiden alueella, esimerkiksi
terveystieteissä, kasvatustieteissä ja humanistisissa tieteissä. Siinä
luotettavuutta arvioidaan uskottavuuden (Credibility), siirrettävyyden (Transferability),
luotettavuuden (Dependability) ja vahvistettavuuden (Confirmability) osalta.
Myöhemmin malliin on lisätty autenttisuus (Authenticity).
USKOTTAVUUS
Uskottavuutta arvioitaessa tutkimusraportissa
pohditaan seuraavia kysymyksiä: Miten tulokset edustavat alkuperäistä dataa? Miten
johdonmukaiset tulokset ovat, kun niitä verrataan raakadataan? Lisäksi pohditaan tuloksen ja lopputuloksen yhdenmukaisuutta.
Tutkija voi lisätä tutkimuksen uskottavuutta
huomioimalla omat ennakko-oletukset aiheesta kirjoittamalla oma esiymmärrys. Laadullisessa
tutkimuksessa ei aina ole laadittu vankkaa kirjallisuuskatsausta, mutta
tutkijan tulee raportissa avata, kuinka hän on perehtynyt aikaisempaan
tutkimukseen. Myös tämä lisää tutkimuksen uskottavuutta. Uskottavuutta lisää
se, että tutkija viettää aikaa ilmiön parissa, jotta se aukeaa tutkijalle. Toisaalta
tutkija näkee saman maailman kuin tutkittavat, eikä välttämättä ole enää
objektiivinen aiheen suhteen. Tutkittavat voivat tosin avautua paremmin tutkijan
tullessa heille tutummaksi.
Tutkimustehtävän ja tiedonantajien valintaa tulee
myös perustella raportissa. Siinä tulee pohtia miten heidät ovat valittu
tiedonantajiksi ja ovatko juuri he oikeita kertomaan kyseisestä ilmiöstä.
Otoskokoa ja otoksessa ilmenevää saturaatiota tulee myös pohtia raportoitaessa.
Tuloksia raportoitaessa on tärkeää pohtia, miten tulos kattaa aineiston. Tämä
on helppo arvioida, kun saturaatio on saavutettu. Mikäli jotkut käsitteet eivät
sovi analyysin tulokseen, täytyy uskottavuuden lisäämiseksi pohtia, miksi nämä
käsitteet ovat nousseet ilmi aineistosta.
Uskottavuutta voidaan lisätä pilotoimalla
aineistonkeruumenetelmä, esimerkiksi testaamalla ennen varsinaista tutkimusta miten
hyvin haastattelujen teemat toimivat. Tutkijan kannattaa olla valppaana haastatellessaan,
ettei ohjaa liikaa tutkittavaa esitettyjen kysymysten avulla. Toinen keino uskottavuuden
lisäämiseksi on triangulaatio. Myös tarkka datan dokumentointi ja kenttäpäiväkirjan
tekeminen, auttaa raportoinnin kirjoittamisessa muistamaan yksityiskohtia. Analyysiyksikön
valinta tulee perustella hyvin.
Raportoinnissa tutkittavien identifiointi (esimerkiksi
nimeämällä heidät: tutkittava a, tutkittava b..) lisää uskottavuutta. Näin lukija
voi päätellä, että kenen lainauksia on raportissa käytetty. Tärkeää ottaa eri
tutkittavilta aineistoa, jotta aineiston rikkaus selkenee lukijalle. Tämän
vuoksi laadullisessa tutkimuksessa käytetäänkin paljon suoria lainauksia
tutkittavien äänen esiin tuomiseksi. Tutkijan tulee pohtia myös, että olivatko
tiedonantajat parhaat mahdolliset? Olisiko voinut valita toisin? Kriittinen
ajattelu, perustelut ja parempien vaihtoehtojen hakeminen lisäävät laadullisen
tutkimuksen uskottavuutta.
SIIRRETTÄVYYS
Laadullisen tutkimuksen päätavoite ei ole
siirrettävyys, mutta jos tutkija haluaa siirtää aiheensa toiseen kontekstiin, se
tulee huomioida raportin eri vaiheissa. Siirrettävyys on käsitteenä eri asia
kuin yleistäminen. Siirrettävyyden kohdalla pohditaan, voidaanko tuloksia
käyttää laajemmin, esimerkiksi eri potilasryhmissä. Siirrettävyyden kohdalla on
tärkeää tehdä huolella tarkoituksenmukainen otanta, jolloin kiinnitetään
huomiota tutkittavien taustatekijöiden samankaltaisuuteen.
LUOTETTAVUUS
Luotettavuutta lisää se, että arvioidaan kriittisesti,
kuinka yhdenmukainen tutkimusprosessi on kaikissa sen eri vaiheissa. Esimerkiksi
jos laadullisella tutkimuksella on puolistukturoitu lähtökohta, se näkyy
tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkijan tulee integroida kaikki vaiheet yhteen ja
edetä valitulla idealla. Raportissa kerrotaan miten tämä integraatio toimi
prosessin aikana. Face validiteetti on yksi keino lisätä tutkimuksen
luotettavuutta. Se tarkoittaa tutkijan omaa käsitystä tutkimuksen tuloksen
oikeellisuudesta. Helvi Kyngäs kannustikin luennolla luottamaan itseensä
tutkijana laadullista tutkimusta tehdessä. Hän korosti sitä, että laadullisen
tutkimuksen kohdalla kukaan muu ei tunne aineistoa niin hyvin kuin siihen
perehtynyt tutkija.
VAHVISTETTAVUUS
Vahvistettavuutta voidaan lisätä pohtimalla, mikä on
datan ja tulosten välinen yhteys. Siinä täytyy arvioida myös tutkijasta
johtuvia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tutkimuksen tulokseen. Aikaisemminkin
tällä kurssilla on korostettu sitä, että on tärkeää osoittaa analyysin polku raportissa,
jotta tutkijan omat tulkinnat avautuvat lukijalle.
AUTENTTISUUS
Autenttisuus oli lisätty jälkikäteen Cuban &
Lincolnin malliin. Autenttisuudella tarkoitetaan sitä, että tutkijan tulee raportoida
tarkasti selvät osoitukset mistä tulos on syntynyt ja ilmaista näin ollen
autenttisia lainauksia tekstissään.
YLEISTÄ
LUOTETTAVUUDESTA -MUISTILISTA
- Löydä parhaat mahdolliset asiantuntijat eli tiedonantajat
tutkimukseen
- Tee harkinnanvarainen otanta – selkeät kriteerit millaisia
tiedonantajat ovat?
- Saturaatio
* auttaa analyysin tekemisessä
* voidaan osoittaa, että otoskoko on riittävän iso
- Parin ensimmäisen haastattelun jälkeen on hyvä tehdä
pre-analyysi
- Liian laaja analyysiyksikkö voi olla haasteellista,
tärkeää että se sopii aineistoon
- Kannattaa viljellä hyviä kuvioita/taulukoita, jotka
havainnollistavat tuloksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti